HYVIEN LÖYLYJEN SALAISUUS

 

Kosteuden lisäksi löylyn heitto on tärkeä osa saunan ilmanvaihtoa. Ilman löylynheittoa saunailma kerrostuu niin, että katon rajassa on kuuminta ilmaa. Löylyn heitto hajottaa ilman kerrostuneisuuden ja pakottamalla katon kuuman ilman liikkeelle tuoden uutta raikasta ilmaa hengitettäväksi. Pienikin löylynheitto hajottaa kerrostuneisuuden, sillä litrasta vettä syntyy 1700 litraa höyryä.

 

80-luvun grillikiukaiden aikana saunat olivat sata-asteisia ja löylynheitto lähes mahdotonta. Tuolloin ei vielä ymmärretty, että sähkösaunasta puuttui puukiukaan veto, joka oli huolehtinut saunan ilmanvaihdosta. Sähkösaunasta puuttui happi. Hapen puute aiheutti pahoinvointia, jonka syytä ei ymmärretty. Ongelman syyhyn esitettiin erilaisia teorioita, joista suosituin oli ioniteoria. Oltiin sitä mieltä, että löylyn heitto paljaille vastuksille ja metallipinnoille synnytti ilmaan väärän merkkisiä ioneja, plus tai miinus, joista toinen oli haitaksi.

 

Ioniteoriat haihtuivat, kun 90-luvulla alettiin tajuta, että pelkkä kiukaan vaihto puukiukaasta sähkökiukaaseen ei riitä, vaan sähkökiukaalle täytyy rakentaa erilainen ilman kerrostuneisuuden hajottava ilmanvaihtojärjestelmä. Kiuasvalmistajat alkoivat laittaa kiuaspakettiin ohjeet ilmanvaihdon järjestämiseksi ja huomattiin, että sähkökiukaastakin saa hyvät löylyt.

 

Löyly on tärkeä osa saunan ilmanvaihtoa. Ilman löylynheittoa saunailma kerrostuu niin, että katon rajassa on kuuminta ilmaa. Löylyn heitto hajottaa ilman kerrostuneisuuden ja pakottamalla katon kuuman ilman liikkeelle tuoden uutta raikasta ilmaa hengitettäväksi. Pienikin löylynheitto hajottaa kerrostuneisuuden, sillä litrasta vettä syntyy 1700 litraa höyryä.

 

Saunan löylyjen kosteus ja pehmeys on riippuvainen ensisijaisesti saunan lämpötilasta: mitä matalampi saunan lämpötila sitä kosteammat löylyt. Tämä johtuu siitä, että ilman kyky sitoa vettä kasvaa lämpötilan noustessa. Kun ilma ei kykene sitomaan enempää vettä, on ilman suhteellinen kosteus 100 % ja ylimääräinen kosteus kondensoituu vedeksi. Luonnossa ilmiö havainnollistuu esimerkiksi siinä, että syksyllä ilmojen kylmetessä sataa enemmän kuin keväällä ilmojen lämmetessä. Etelän vuorilla sataa paljon sen takia, että vuoren rinnettä nousevan kuuman ilman lämpötila laskee nopeasti ja sen kyky sitoa itseensä vettä pienenee, jolloin ylimääräinen vesi kondensoituu sateeksi.

 

Ilman kyky sitoa itseensä vettä kasvaa hyvin jyrkästi lämpötilan lähestyessä 100 astetta eli saunomisen lämpötila-alueella. Esimerkiksi 60-asteinen ilma voi maksimissaan sisältää 130 grammaa vettä ja 90-asteinen 422 grammaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 90-asteisessa saunassa on heitettävä kolme kertaa enemmän vettä kiukaalle kuin 60-asteisessa saunassa, jos haluaa yhtä kosteat löylyt. Runsas löylynheitto hyvin kuumassa saunassa on käytännössä mahdotonta, mistä johtuen kuumissa saunoissa on monien epämiellyttävänä pitämät kuivat löylyt.

Kosteiden löylyjen salaisuus on siten saunan lämpötila. Saunassa saa monenlaiset löylyt riippuen siitä mihin lämpötilaan sauna lämmitetään.

Tavallisella jatkuvalämmitteisellä kiukaalla on vaikea saada sopivan kosteat löylyt. Tällaisen saunan optimi on useimmiten hetki, jolloin sauna on valmis eli saunan lämpötila ensimmäisen kerran saavuttaa halutun lämpötilan. Tuolloin seinät eivät ole vielä polttavan kuumat ja kivissä on puhtia.

 

Jos saunominen myöhästyy, kuumenevat seinät ja kivet kylmenevät, koska saunatermostaatti antaa vastuksille vähän lämmitysaikaa. Tämä on erityisen selvästi havaittavissa uimahalli- ja muissa jatkuvasti päällä olevissa saunoissa, joissa kivien kuumana pysymisen varmistamiseksi saunalämpötila joudutaan hilaamaan yli sata-asteiseksi.

 

Toisessa ääripäässä ovat tavalliset aina valmiit varaavat kiukaat, joita vaivaa liiallinen kosteus. Tätä yritetään poistaa avaamalla löylyluukku jo paljon ennen saunomista eli sauna ei ole heti valmis kylvettäväksi. Tämä johtuu siitä, että saunan seinät imevät enemmän lämpöä kuin kiukaan läpi painovoimaisesti nouseva ilma ennättää saunaan siirtää. Sauna lämpiää sitä mukaa kuin saunan seinät lämpiävät. Tällaisella kiukaalla 60 astetta on jo kova lämpötila ja sen saavuttaa kohtuullisessa ajassa vain pienessä saunassa, jossa ei ole lämpöä imeviä kivi- ja lasipintoja.

 

Saunasampo Älykiukaalla molemmat ääripäät ovat mahdollisia saman saunomisenkin aikana. Ensin kosteat 60 asteen löylyt ja sen jälkeen kuivat 100 asteen löylyt. Erona tavallisiin kiukaisiin on se, että kosteassa Älysaunassa saunan seinät eivät ole kylmät vaan 40-50 asteiset ja niihin on mukava nojata. Alkuaan 40-50 asteisen saunan seinät eivät ennätä kuumeta polttaviksi yhden saunomisen aikana, vaikka saunassa olisi 100 asetta eli Älysaunassa on aina mukava istua lauteilla ja nojautua seiniin.

 

Älykiuassaunassa jokainen saunan omistaja voi säätää saunan lämpötilan haluamakseen ja siten saada sellaiset löylyt kuin itse haluaa.

Suhteellista kosteutta on tarkemmin selostettu saunasite.com sivuilla.